Pietarsaaressa oltiin kaksi päivää ja lähdettiin sumuisissa tunnelmissa, ei sitä enempää jaksa yhdessä rannassa soppaa keitellä. Kunnon vesikuuro piiskasi lähtiessä noin puolen tunnin ajan, mutta näkyvyys oli kuitenkin kohtuullinen.
Pietarsaaren majakka Kallan sumun keskellä. Täällä päin saatta törmätä verkkoihin ja rysiin, jos ajelee pienempiä väyliä, niin parempi tällä näkyvyydellä mennä mistä laivatkin..
Niinpä sitten alkoi aurinko paistamaan ja häivytti sumun pois. Tuuli oli paria metriä sekunnissa, niin aika rauhallinen pätkä oli tämä.
Mikkelinsaarilla oli vierasveneille tarkoitettu ponttoonilaituri siirtynyt juhannuspäivän myräkän ja laiturissa olleen venemäärän takia metrin paikaltaan ja kävelysilta tipahtanut osaksi mereen. Ei oikein pystynyt laituria käyttämään, niin piti mennä metsähallituksen veneitä varten olevaan möljään. Olisi aikainen herätys kuulemma tiedossa, kun laiturin korjaajat tulisivat aamulla.
Viimevuonna täällä oli vielä kahvila, mutta enää ei pitäjää ollut löytynyt, joten täällä toimii vain luontoasema. Luontopolku jäi tälläkin kertaa kiertämättä, ei ollut kenelläkään kiinnostusta lähteä katsomaan löytyykö niitä käärmeitä niin kuin luvataan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti